Naiset – Tukekaa lastenne isiä!

Kirjoitin aiemmin ränttipostauksen otsikolla ”Miehet – Tukekaa lastenne äitejä!” Sain tuolloin paljon ”Amen, sistah!” -tyyppistä palautetta, mutta emmehän me äiditkään syyttömiä ole perheissä havaittaviin ristiriitatilanteisiin, joten omistetaanpa yksi postaus samalle aiheelle, mutta käänteisesti. Alkuperäisessä postauksessa kuvasin muutamia tilanteita, joissa homma on mennyt isien puolelta vihkoon. Kuulen näitä samoja tarinoita äitiystäviltäni joka viikko, mutta päästän niitäJatka lukemista ”Naiset – Tukekaa lastenne isiä!”

Meillä on aikaa

Kuinka monta kertaa päivässä vanhempi joutuu keskeyttämään sen, mitä ikinä olikaan tekemässä, koska lapsi tarvitsee huomiota? Pitää mennä pyyhkimään, nostamaan, antamaan, korjaamaan, laittamaan tai puhaltamaan. Sanoisin, että aika monta. Olemme taitavia keskeyttämään puuhamme silmänräpäyksessä silloin, kun on ”pakko”, mutta kuinka taitavia olemme keskeyttämään sen silloin, kun ei oikeastaan tarvitsisi, mutta jolloin se olisi tärkeämpää kuinJatka lukemista ”Meillä on aikaa”

Häpeä antoi väistyessään tilaa muille tunteille

Kävin eilen fysioterapiassa ja juttelimme siitä, miltä kehossani juuri nyt tuntuu. Kerroin, että olo on ollut kevyempi, koska olen opetellut elämään ilman jatkuvaa häpeän tunnetta. Hän pyysi kertomaan siitä lisää – miten häpeä on minussa näkynyt? Monenlaisissa tilanteissa, erityisesti tavatessani uusia ihmisiä, olen kääntynyt sisäänpäin ja sulkenut muut ulkopuolelle suojatakseni itseäni siltä varmalta kohtalolta, etteiJatka lukemista ”Häpeä antoi väistyessään tilaa muille tunteille”

Usko hyväntahtoisuuteen

Ennen jokaista julkista lausumaa (eli somejulkaisua) on tärkeää pysähtyä ja miettiä, mitä oikein on sanomassa, kehen se kohdistuu ja onko olemassa edes aavistuksenomainen mahdollisuus siihen, että joku pahoittaa mielensä. Tai ainakin tällainen ajatus mielessäni on joka ikinen kerta, kun jotain julkaisen. Siinä, missä ne meistä rohkeimmat julkaisevat kaiken suoraan, pelkäämättä, urheina kuin soturit, ja kertovatJatka lukemista ”Usko hyväntahtoisuuteen”

Vanhemmuus: Viilipytystä raivohulluksi

Aloitan otteella Jani Toivolan opuksesta Kirja tytölleni:  ”Minun on aina ollut vaikea käsitellä aggressiivisia tunteita niin todellisessa elämässä kuin näyttämölläkin. En muista montaakaan hetkeä, jolloin olisin esimerkiksi korottanut ääntäni äidilleni tai tapellut avoimesti ystävän tai kumppanin kanssa. Viha ja aggressio eivät tuntuneet omilta. En oikein edes saanut itseäni niin isoille kierroksille, että olisin päätynyt huutamaan.Jatka lukemista ”Vanhemmuus: Viilipytystä raivohulluksi”

Sinä olet kaunis, äiti.

Kaupallinen yhteistyö Blaan kanssa. Kolmevuotias poikani on kaksi kertaa elämässään kommentoinut jonkun toisen ihmisen ulkonäköä. Kerran hän kysyi uimahallissa, miksi erään pojan silmät olivat erilaiset (poika oli kehitysvammainen) ja toisen kerran ratikan kyydissä, miksi sedällä on ”tuollainen nenä” (hänellä oli nenäkoru). Molemmilla kerroilla olen selittänyt, että maailmassa on todella monennäköisiä ihmisiä ja että se onJatka lukemista ”Sinä olet kaunis, äiti.”

Mitä ystävyydelle tapahtuu, kun toiselle syntyy lapsi?

Ystävyys on voimakas sana ja vieläkin voimakkaampi asia. Se perustuu usein jollekin yhteiselle nimittäjälle, kuten yhdessä vietetylle lapsuudelle, yhteisille mielenkiinnon kohteille tai luonteiden samankaltaisuudelle. Yksi isoimmista asioista, mitä ihmiselle voi tapahtua, on tulla vanhemmaksi. Lapsi muovaa paitsi ihmistä itseään, myös hänen arkeaan, mielenkiinnon kohteitaan ja prioriteettejaan. Se, mikä hänelle ennen oli kaikista tärkeintä, asettuukin taka-alalleJatka lukemista ”Mitä ystävyydelle tapahtuu, kun toiselle syntyy lapsi?”

Jos jatkuvasti vertaat itseäsi muihin, et voi koskaan olla tyytyväinen siihen mitä sinulla on

Pohjustus Emme veljeni kanssa vietä kovinkaan paljoa aikaa yhdessä. Hän on minua kymmenen vuotta vanhempi, asumme eri paikkakunnilla, emmekä ole koskaan asuneet saman katon alla. Jokaisella lyhyellä kohtaamisella kuitenkin pystymme täyttämään syntyneen välimatkan hetkessä, ja sitten hän sanoo jotain, joka mullistaa elämäni. Näin on tapahtunut elämäni aikana monta kertaa. Yhdellä lauseella hän saa minut oivaltamaanJatka lukemista ”Jos jatkuvasti vertaat itseäsi muihin, et voi koskaan olla tyytyväinen siihen mitä sinulla on”

Äidin sydän – se vahvin kaikista

”Äiti, kato mua!” se huudahtaa ja sydämessäni läikähtää. Entä jos sillä ei olisi minua? Kysymys hiipii mieleeni, kuten niin monta kertaa aiemminkin, kavalana ja epämiellyttävänä kuin kutsumaton vieras. Se kalvaa sydäntäni, nostaa pintaan hallitsemattomia pelkoja ja kuristaa kurkkuani. Koskaan ennen en ole pelännyt omaa kuolemaani, miettinyt minne maallisen eloni päätteeksi päädyn tai ollut huolissani niistä,Jatka lukemista ”Äidin sydän – se vahvin kaikista”

Miehet – Tukekaa lastenne äitejä!

Kerroin tässä taannoin Instagram storyn puolella omasta väsymyksestäni ja siitä, miten uupumukseni on johtanut tilanteisiin, joissa en koe olevani hyvä äiti. Sain mielettömän määrän vastauksia muilta äideiltä; naisilta, jotka olivat niinikään uupuneita omaan arkeensa ja jotka osasivat samaistua niihin tunteisiin, joita olin jakanut. Naisten kertomukset olivat erilaisia, mutta niistä löytyi yhteinen nimittäjä: Mies. Aviomies, poikaystävä,Jatka lukemista ”Miehet – Tukekaa lastenne äitejä!”