Häpeä antoi väistyessään tilaa muille tunteille

Kävin eilen fysioterapiassa ja juttelimme siitä, miltä kehossani juuri nyt tuntuu. Kerroin, että olo on ollut kevyempi, koska olen opetellut elämään ilman jatkuvaa häpeän tunnetta. Hän pyysi kertomaan siitä lisää – miten häpeä on minussa näkynyt?

Monenlaisissa tilanteissa, erityisesti tavatessani uusia ihmisiä, olen kääntynyt sisäänpäin ja sulkenut muut ulkopuolelle suojatakseni itseäni siltä varmalta kohtalolta, ettei kukaan kuitenkaan pidä minusta.

Tässä taannoin eräs tuttavani uskaltautui kertomaan, että ensimmäisiä kertoja minua tavatessaan hän koki, etten halua olla kyseisessä sosiaalisessa piirissä muiden kanssa tekemisissä. Vetäydyin porukasta ja olin yksin.

Tämä on juuri se suurin vahinko, jota ujo, itseään häpeävä ja olemassaoloaan anteeksi pyytävä ihminen tekee itse itselleen. Koska oletusarvo on se, etten ole hyvä tällaisena, voin yhtälailla asettua omiin oloihini sen sijaan, että joutuisin kokemaan torjutuksi tulemisen tai häpeän tunteita yhtään sen enempää, kuin mitä tunnen niitä jo valmiiksi.

Kun on koko elämänsä mennyt suoraan siihen olettamukseen, ettei minusta pidetä tai etten ole riittävä sellaisena kuin olen, on äärimmäisen vaikeaa löytää rohkeutta lähestyä uusia ihmisiä, kokeilla uusia asioita tai asettaa itseään alttiiksi tilanteille, jotka voisivat johtaa tavalla tai toisella nolostumiseen.

Olen kuitenkin yrittänyt – ja onnistunutkin. Pienet itsensä ylittämisen hetket ovat valaneet minuun uutta uskoa itseeni, omaan persoonaani ja siihen ihmiseen, joka olen aina ollut.

Siinä, missä entinen minäni yritti aina muuttua, olla enemmän samankaltainen kuin muut ja pyrkiä kohti jotain sosiaalista hyväksyntää, jonka saattoi saada vain muilta ihmisiltä, on uusi minäni vetänyt henkeä ja todennut, että löydän kyllä ympäriltäni ne omankaltaiseni ihmiset, joiden kanssa uin samalla aaltopituudella. Se riittää.

Fyssari kuunteli kärsivällisesti tarinaani ja totesi sitten: ”Onpa hienoa. Häpeä on iso tunne, ja nyt kun se on poissa, se antaa tilaa muille tunteille.”

Se on totta. Olen huomannut tuntevani esimerkiksi enemmän iloa. Hymyilen ja nauran ääneen enemmän kuin koskaan ennen.