Elämäntapamuutos, osa 3: Mitä tulen jatkossa tekemään?

Olen aloittamassa – tai oikeammin sanottuna jatkamassa – elämäntapamuutosta, jota aion jatkossa avata blogissakin. Aloitan tarinani blogisarjalla, joka koostuu kolmesta osasta:

Osa 1: Syyt ylipainoni taustalla
Osa 2: Mitä on jo tehty?
Osa 3: Mitä tulen jatkossa tekemään?


Olen nyt kertonut, mitkä asiat ovat johtaneet ylipainooni ja minkälaisia toimenpiteitä olen tähän mennessä tehnyt pysyvästi terveellisempien elämäntapojen eteen. Nyt on aika listata, miten aion jatkaa!

1. Kohtuulliset tavoitteet

Menneisyydestä oppineena otan tavoitteekseni pudottaa 5kg. Tavoitteena ei tarvitse olla ihannepaino tai mikään Everestin suuruinen saavutus. Riittää, kun saavuttaa jotain, ja juuri nyt minulle riittää 5kg. Jo nuo muutamat kilot tekevät olon valtavan paljon kevyemmäksi ja valavat uskoa siihen, että pystyn muutokseen. Tuollainen tavoite ei myöskään tunnu liian valtavalta. Se on ihan saavutettavissa.

En myöskään aseta tälle mitään mahdotonta aikarajaa. Tavoitteellisuuden kannalta joku aikaikkuna on kuitenkin hyvä olla, joten sanotaan vaikka maaliskuun loppu. Se tarkoittaa 1kg/kk, mikä on ihan mahdollista.

2. Suunnitelmallisuus ruokailuihin

Olen huomannut, että meidän perheessä iso kompastuskivi on suunnittelemattomuus. Jos en suunnittele etukäteen, minkälaisia ruokia tulemme lähipäivinä tekemään ja milloin kaupassa tulee käydä, päädymme kaikenlaisiin hätäratkaisuihin, jotka harvemmin ovat terveellisiä. Jatkossa pyrin entistä enemmän suunnitelmallisuuteen ja varmistan, että kaapissa on aina ainekset tavalliseen kotiruokaan. Vaikka salaattiaineksia ei olisi, tulee pakastimesta löytyä vihanneksia, joita voi paistaa ruoan kylkeen nopeasti pannulla.

3. Takaisin ruotuun

Herkuttelulle tai epäterveellisille valinnoille saa antaa pikkusormen, mutta ei koko kättä. Aiemmin on herkästi käynyt niin, että typerien asioiden syöminen jää päälle, koska sinne kauppaan ei jaksa mennä tai ei jaksa suunnitella, mitä syötäisiin. Sitten saatetaan monta päivää syödä kaikkea muuta paitsi kasviksia, jotka ovat kuitenkin elämäntapamuutosta tekevän ihmisen kulmakiviä. Kun niitä ei ole lautasella, sen perusruoan määrä herkästi kasvaa ja siten taas päivittäiset kalorit nousevat.

4. En osta kotiin herkkuja

Minulla on aina ollut sellainen tapa, että jos meillä jotain hyvää on, niin minä myös ne syön. Jos vaikka ostan kotiin donitsin, minä tasan tarkkaan syön sen, vaikkei minun tekisi sitä yhtään mieli. Siksi on järkevintä, etten kaupassa ollessani osta mitään tuollaista ollenkaan. Totuus on se, ettei minun useinkaan tee mitään sellaista mieli, koska syön aina ensin normaalin ruoan (tai vaikka iltapalan), jolloin nälkä menee ohi eikä tarvetta herkutteluun enää ole. Se aiemmin mainitsemani pala suklaata riittää aivan hyvin.

5. Lähden liikkeelle

Pidän arvossa sitä, että saan joka päivä lepohetkiä, ainakin niin kauan kun herään öisin vauvan kanssa, mutta nyt täytyy muistaa, että liikuntakin on palauttavaa. Aion liittyä uudelleen salille ja alkaa kävelemään vauvakahvilaan kerran viikossa. Voisin myös ottaa asiakseni käydä välillä iltapäivällä ihan yksin kävelyllä. Ei siis vaunulenkillä, vaan ihan oikealla kävelyllä joka sisältää käsien heiluttamista liikkeen mukana. Se tekee hyvää myös niska-hartiaseudulle, joka sattuneesta syystä on aika juntturassa tällä hetkellä.

Tässäkin asiassa otan kohtuulliset tavoitteet: 2-3 kertaa viikossa riittää liikunnaksi nyt, kun lähtötilanne on täysin nollassa. Jos tekee mieli liikkua enemmän – hienoa!

6. Turhan tissuttelun lopettaminen

Kesä aiheuttaa minussa turhan tissuttelun kierteen. Monesti aurinkoisena päivänä on mukava lekotella terassilla ja nauttia yksi kylmä juoma. Toisinaan se jää päälle ja syksynkin puolella saattaa iltaisin aueta se yksi juoma (oikeasti yksi, en ole todellakaan mikään arkiryyppääjä). Samoin saunassa tulee herkästi juotua lonkero. Sellaisen aion nyt lopettaa! Ne ovat täysin turhia kaloreita. On ihan ok perjantai-iltaisin nauttia 1-2 tölkkiä, mutta vain jos siltä tuntuu, eikä siksi että siitä on muodostunut tapa.

7. Riittävästi vaihtelua ruokiin

Arkiruoassa täytyy olla riittävästi vaihtelua, jotta se ei ala kyllästyttää. Jos siinä ruoan kyljessä on joka päivä kaksi kertaa identtinen salaatti, alkaa se lopulta tulla korvista. Täytyy muistaa koostaa sitä välillä vähän erilaisista jutuista ja hyödyntää niitä pakastevihanneksia.

8. En tee tästä liian monimutkaista

En tee liian isoja tai liian monimutkaisia muutoksia tai laadi kauheasti mitään sääntöjä. Nämä asiat, joita tässä listaan, ovat ihan terveen järjen juttuja ja ennemminkin korjausliikkeitä, kuin varsinaisia muutoksia elämääni.

9. Harjoittelen syömään hedelmiä

En ole koskaan ollut mikään hedelmien syöjä. Jos eteeni pilkotaan hedelmälautanen, syön niitä tosi mielelläni, mutta monesti hedelmät jäävät hedelmäkoriin homehtumaan. Pitäisi tietoisesti opetella siihen, että vaikkapa välipalalla voi syödä pari hedelmää sen iänikuisen leivän sijaan.

10. Keskityn kuuntelemaan sitä, miltä minusta tuntuu…

…sen sijaan että tuijottaisin armottomana vaa’an lukemaa. Jos vireystasoni paranee ja koen voivani hyvin, olen onnistunut vaikka vaaka näyttäisi mitä.


Voit seurata matkaani myös Instagramissa!

(Kuva lainattu pexels.com)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: