Epätäydellinen äiti

Se on joutunut umpikujaan kuljettuaan Sosiaalisen Median Tiellä. Sen silmissä vilahtelee upeat, viimeistellyt kuvat muiden äitien kodeista ja lapsista. Kodit ovat kauniita ja siistejä, tasoilla ei ole tavaraa, yksikään sohvatyyny ei ole vinossa ja sisustus on pelkistetyn tyylikäs. Lapset poseeraavat kauniisti hymyillen ja pää kallellaan kameralle. Niillä on sievät vaatteet, sievät hiukset ja sievät olemukset.

Epätäydellinen äiti huokaisee.

Ei meillä ole tuollaista.

Se nostaa katseensa puhelimesta ja katselee kotiaan. Lattialla lojuvia leluja, tahraisia sohvatyynyjä, pölyisiä lattioita ja tavaravuorista pursuavia keittiön tasoja. Ja lapsia. Niitä, jotka huutavat, riehuvat, heittelevät leluja ja päättävät systemaattisesti olla noudattamatta saamiaan ohjeistuksia ja käskyjä.

Kuinka kummassa nämä muut äidit onnistuvat kaiken arjen keskellä pitämään kotinsa järjestyksessä ja lapsensa tottelevaisina?

Ne tuntuvat myös aina olevan lastensa kanssa. Epätäydellinen äiti tykkää kovasti olla ihan yksin. Välillä se haluaa käydä viihteellä ja heilua hulluna humalassa. Se haluaa treffi-iltoja, kynttiläillallisia ja omaa aikaa. Ihan ilman lapsia. Se tuntee syyllisyyttä. Muut vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa koko ajan. Niin kai sen kuuluisi olla.

Epätäydellinen äiti tuntee olonsa riittämättömäksi.

Se siirtyy selaamaan Instagramin tarinoita. Pirteät ja virkeyttä pursuavat äidit ja isät kuvaavat itseään ja lapsiaan leikkikentällä, pitkospuilla ja erilaisissa harrastuksissa. Kaikilla on viimeisen päälle hienot vaatteet, laitetut hiukset ja tyylikkäät aurinkolasit – sekä lapsilla että aikuisilla. Kaikilla on tosi hauskaa.

Epätäydellinen äiti ei ole vienyt lapsiaan ulos kolmeen päivään, saatikka harjannut hiuksiaan viikkoihin.

Se uskaltautuu kommentoimaan yhtä tarinaa.

Miten te jaksatte ulkoilla lasten kanssa noin paljon?

Vastaus tulee kaksi päivää myöhemmin: Sori, vastaus kesti, en ole ehtinyt puhelimelle. Mutta kuule, ei me jaksetakaan! Lasten isovanhemmat olivat kylässä, joten me vanhemmat saimme levätä valtaosan päivästä.

Epätäydellinen äiti kurtistaa kulmiaan, hakeutuu katsomaan kuvaa virheettömästä, valkoisesta keittiöstä, ja kommentoi taas.

Onpa teillä kaunis koti! Meidän keittiö ei kyllä koskaan ole noin siisti!

Toinen äiti vastaa heti. Ei meidänkään! Siivosin, kun lapset olivat isänsä kanssa ulkona, jotta sain kuvan otettua. Nyt se näyttää jo siltä, kuin pommi olisi räjähtänyt ruokapöydän alla.

Se päättää kokeilla vielä kerran. Kylläpä teidän tyttö on kiltti, kun noin kauniisti poseeraa kameralle!

Tytön isä vastaa kyyneleet silmässä nauravilla hymiöillä ja lähettää kolme muuta kuvaa, jotka on otettu samoissa kuvauksissa. Sama, kiltisti hymyilevä tyttö, kirjaimellisesti hyppii seinille ja irvistelee.

Epätäydellistä äitiä alkaa hymyilyttää. Se ymmärtää, etteivät nuo muutkaan vanhemmat ole sen täydellisempiä, kuin se itse.

Se menee keittiöön, siivoaa, ja halaa sitten lapsiaan. Se tietää, että keittiö on heti seuraavan ruokailun jälkeen sotkuinen, mutta sitä ei haittaa enää. Mitä sitten? Se on elämää.

Se katselee lapsiaan ja toteaa: Onni on just tässä.


Muistakaahan terve järki ja kriittinen silmä kaikessa, mitä sosiaalisessa mediassa katsotte. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, mutta sekään ei haittaa. Toisinaan kaiken kaaoksen keskellä tuntuu hyvältä postailla niitä kauniita, epätodellisiakin kuvia. Ne voivat olla tavoitteita, unelmia tai valheita joita kerromme itsellemme. Väliäkö sillä, jos siitä tulee hyvä olo?

Ota Mama Bear seurantaan myös Instagramissa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: